Uusimmat artikkelit
|
Uusimmat keskustelut
|
Juuria etsimässä - tutustuimme asumisen historiaan
05.06.2010 05:45 | Teksti Kari Koivula kuvat Ismo Vähäsavo
Pirskatin porukka tutustui suomalaisen asumisen eilispäivään Jalomäen umpipihan rakennusmuseossa Kullaalla keskiviikkona 2. kesäkuuta. Väkeä oli mukana kymmenkunta, valitettavasti vain yksi huomasi yhdistää liikunnan tähän kesäpäivän retkeen. Muiden saapuessa paikalle komeasti autoilla, Rauno pyöräili Porista Harjunpään kautta Kullaalle ja takaisin. |
| Kuvat kertovat alueesta, rakennuksista ja kauniista kesäpäivästä enemmän kuin sanat, joten tämän artikkelin kuvat itsenäisenä kokonaisuutenaan tarjoavat tekstistä riippumattoman kavalkadin näkemästämme. Kullaalla sijaitseva Jalomäen umpipiha on oivallinen paikka nähdä, miten kaskenviljelijän asumus, maakota, on kehittynyt savupirtiksi, siitä savutuvaksi ja edelleen useiden eri rakennusten muodostamiksi umpipihoiksi. |
| Pienestä savukodasta alkanut asuminen laajeni talojen hiljalleen kasvaessa sekä toistensa jatkoksi että erilleen rakennetuiksi asuinrakennusten, aittojen, luhtien, navettojen ja tallien muodostamiksi umpipihoiksi. Yleensä pihoja oli kaksi, miespiha asuinrakennuksen edessä ja karjapiha. |
| Savupirtit jäivät Suomessa kokonaan historiaan vasta 1960-luvulla, silloin viimeiset yksittäistapaukset syrjäseuduillakin hävisivät. Kovin kaukana menneisyydessä siis ei tämäkään asumismuoto ole. Eikä asuminen kaikilla mukavuuksilla vieläkään ole jokaiselle itsestäänselvyys, kuten olemme mm. asunnottomien yö-tapahtumien yhteydessä todenneet. Nyky-Suomessakin asutaan niin lumilinnoissa kuin roskalaatikoissakin. |
| Asuminen entisaikaan oli yksinkertaisempaa, varhaisimmissa savupirteissä kalusto oli äärimmäisen niukkaa. Kaikki oli kuitenkin harkittua ja käytännöllistä, elämän ja olosuhteiden kanssa yhteensopivaa. |
| Jalomäen umpipiha oli ainakin kirjoittajille positiivinen yllätys. Porin ja Tampereen väliselle valtatielle näkyy pari harmaaseinäistä rakennusta, kiviaita portteineen ja pysäköintialue, mutta vasta alueen sisäpuolella selkiintyi museon laajuus. Rakennusten sisällä oleva eri vuosisatojen esineistö oli yllättävän laaja. Kysymyksessä on aivan oikea museo, eikä kuulu siihen turistirysien sarjaan, joissa vanhalla riihellä ja parilla kirnulla houkutellaan ohikulkijoita ostamaan kalliita pääsylippuja. |
Taas kerran huomasimme, että mielekästä toimintaa järjestettäessä ei todellakaan ole tarvetta lähteä merta edemmäs kalaan. Porin ympäristö tarjoaa valtavasti erilaisia mahdollisuuksia niin kulttuurin, retkeilyn, liikunnan, tapahtumien kuin muunkin aktiivisen toiminnan harrastamiseen. |
Sinun pitää kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi kommentoida kirjoituksia.
Keskustele jutusta foorumilla. (2 viestiä)
Keskustele (2 viestiä)
|
Juuria etsimässä - tutustuimme asumisen historiaan
Jun 07 2010 13:26:57 Kiitoksia Kari ja Ismo hyvä teksti ja kuvat samoin koko reissu oli ihan kiva ja mielenkiintoinen, opas parhaasta päästä
asiantunteva ja selkeäsanainen,valitettavasti vain kuvia ei sisäpuolelta sallittu ottaa. Paljon oli katsomista vanhoissa esineissä kalusteissa ym kaikki on ennen vanhaan suunniteltu huolellisesti ja käytännönliseksi kalusteet monitoimisia pieneen tiloihin meneviä kaikille oma paikkansa nuoltavista lusikoista lähtien samoin valaistuspuoli päreet sopivan korkeudella ym kannattaa käydä vilkuilemassa kun siellä päin liikkuu porukalla 10-15 hen sopiva ryhmä mahtuu vielä kuulemaan ja näkemäänkin jotain. |
#5097 |
|
Vs:Juuria etsimässä - tutustuimme asumisen historiaan
Jun 07 2010 15:31:03 oli kyllä laajempi kokoelma kuin odotin.
Kullaan suunnalla on tuota museotoimintaa enemmänkin, Kullaan kotiseutuyhdistyksellä on myös kokoelma, Leineperin ruukin alue on hieno paikka , Paluksenpielen savusauna on kokemisen arvoinen, Joutsijärven alueella on paitsi nitä mukavia laavuja ja autiotupia myös se Pirskatin porukankin käöyttämä mallileiri jossa pääsee asustamaan tosi alkukantaisesti, turve- ja lautakammeisssa siellä retkeillessään. Järven pohjloispuolella taas se Kustaan savupirtti, jossa saa siinäkin yöpyä, senhän on kotiseutuyhdistys rakentanut alkuperäiselle paikalleen ja ainakin kiuaskivet ovat vanhasta pirtistä lienee jokunen hirsikin... ja sodanaikaiset käpykaartilaisten korsut, kaikenlaista löytyy. Ovat melkoisen aktiivista väkeä sillä suunnalla vanhan kulttuuriperinnönkin säilyttämisessä. Siihen suuntaan kannattaa tehdä useampikin reissu. |
#5098 |
Tulevia tapahtumia
| Ei tapahtumia |






