Porin A-kilta ry

Elämän Eliksiirin naiset makkaran paistossa asunnottomien yö tapahtumassa Pirskatin piha-alueella 17.10.2008. Kuva: Ismo Vähäsavo.

Voiko köyhyydestä repiä huumoria ja toimisiko se voimavarana elämän tiukoissa tilanteissa? Näitä kysymyksiä oli ilmassa Porin tämän vuoden YK:n köyhyyden vastaisen päivän ja asunnottomien yö-tapahtuman 17.10. järjestämiseen liittyvänä. Tilaisuuksiin oli saatu jo 11 kirjaa huumorista julkaissut huumorikirjailija ja kouluttaja Vesa Karvinen Jyväskylästä. Hän oli pääalustajana Vapaaehtoistoiminnan Keskus Liisassa ja Pihlavassa sekä mukana myös toimintakeskus Pirskatin asunnottomien yön tapahtumassa perjantaina 17.10. Vesa Karvisen viesti oli, että huumori on hyvä voimavaralisä elämän vaikeuksista selviytymisessä. Hänen mukaansa köyhyydessä elämiseen tarvitaan jaksamishuumoria.

YK:n köyhyyden vastaista päivää ja asunnottomien yötä ryhdyttiin Porin keskusta-alueella järjestämään vuonna 2002 eli tänä vuonna oli seitsemäs kerta. Tapahtuma on ollut koko ajan kaksiosainen, johon on kuulunut päivällä luento- ja keskustelutilaisuus sekä illalla yömyöhään kestävänä asunnottomien yö tapahtuma, jossa on ollut vapaamuotoisempi ohjelma. Tänä vuonna valmistelutoimet käynnistyivät elokuun puolivälissä, kun Porin A-Kilta ilmoitti halukkuutensa järjestää toimintakeskus Pirskatissa asunnottomien yö-tapahtuma. A-Kilta oli nimennyt vastuuhenkilöksi Heikki Kankaanpään. Vapaaehtoistoiminnan Keskus Liisa oli ilmoittanut valmiutensa toimia edelleen iltapäivän luento- ja keskustelutilaisuuden järjestäjänä. Viime vuotiseen tapaan Elämän Eliksiiri ry lupautui olemaan mukana tapahtumassa ruokatarpeiden ja ruokakassien jakamisen merkeissä. Pihlavasta Seppo Harinen ilmoitti halukkuutensa järjestää siellä luento- ja keskustelutilaisuuden, jos iltapäivän tilaisuuteen tuleva alustaja voisi käydä myös Pihlavassa. Huumorikirjailija ja kouluttaja Vesa Karvinen oli lupautunut saapumaan Jyväskylästä luennoimaan keskustelutilaisuuksiin. Köyhyyden vastaisen päivän tapahtumat jatkuivat Vapaaehtoistyön Keskus Liisassa, jonne kokoontui salin täyteinen yleisö kuulemaan Vesa Karvisen alustusta. Tilaisuuden avasi vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Merja Majalahti, jotka totesi huumorin olleen hyvin tärkeä asia omankin perhepiirin vaikeassa tilanteessa. Hän kertoi tämän tilaisuuden aihepiiriä mietittäessä olleen keskustelussa tärkeänä näkökulmana se, että kun ihmisillä on vaikeaa, niin elämäntilannettaan merkittävästi saattaisi helpottaa huumorin näkökulma asiaan. Sehän ei tietenkään tee vaikeutta tyhjäksi, mutta auttaa ylittämään tilannetta ja katsomaan asioita uudesta näkökulmasta ja etenemään tulevaisuutta kohti. Vesa Karvinen ennenkin täällä käyneenä toivotetaan näin tervetulleeksi puhumaan jälleen huumorista. Köyhien huumorissa Karvinen sanoi olevan tyypillistä sanonnat ja sutkaukset kuten esimerkiksi ”nälkä on aina vieraanamme – ei meillä muita vieraita käykään!” Kuva vasemmalla: Vesa Karvinen puhumassa liisassa. Kuva Ismo Vähäsavo

Aluksi Karvinen kertoi muutaman tilannekuvan arjen tilanteista, joissa huumori on ollut laukaisevana tilanteen vapauttajana. Huumori on erityisesti elämänasennetta ja näin se on eri asia kuin nauru, joka on psykofysiikkaa. Köyhien ihmisten huumorissa näyttäytyy sanonnat ja sutkaukset, joiden kautta ihmiset ilmaisevat huumorin sävyttämänä tilannetta kuten esimerkiksi ”nälkä lähtee syömällä ja akka juomalla”. Karvinen kertoi naurujoogan levinneen laajalle, mutta muuten nauru on vähentynyt yhteiskunnassa lähes puoleen aiemmasta vielä 1980-luvun keskimääräisestä 15 minuutista. Porukan nauru on yhdistävää sosiaalista liimaa. Vesa Karvinen pistikin koko salintäyteisen porukan nauruharjoitukseen, jossa oli eri naurun lajeja mukana. Nauru on sekä rentoutumisen että sosiaalisuuden tuottaja.

Ihmisiä kuuntelemassa Vesan luentoa Liisassa. Kuva: Ismo Vähäsavo

Aihe kiinnosti silmin-nähden ihmisiä. Sali oli aivan täynnä. Mikä ihmisiä naurattaa? Vesa Karvisen mukaan kielletyt ja salatut asiat naurattavat hyvin ja erilaiset mielikuvat saavat nauramaan. Myös muutoksen pelko ja musta huumori saavat niiden vaikean asian ilmaisusta huolimatta nauramaan. Naurattamisen keinoja ovat yllätyksellisyys ja jännitteisyys sekä jutussa oleva äkkikäänne. Hyvin naurattava tilanne syntyy, kun looginen saadaan murretuksi eli erilaiset säännöt luovat tilaa komiikalle. Hyvä keino on kielellisen näppäryyden käyttö ja eri puhetapojen kohtaaminen. Kieltämättä vahingonilo saa ihmisen nauramaan. Samoin jonkin asian kyseenalaistaminen ja karnevalismi sekä hassuttelu ja pelleily ovat naurattavia asioita. Tärkeä tekijä huumorin käytössä elämän voimavarana on se, että paradoksien kautta ihminen näkee asian uudella tavalla. Huumori elämän voimavarana on myös sitä, että kykenee löytämään itseen kohdistuvan huumorin. Huomattava on myös maakunnallisen huumorin ero. Esimerkiksi savolaiset hoksaavat vuorovaikutustilanteen nopeasti ja reagoivat siihen usein huumorin kautta jopa vierasta hyvin ällistyttävälläkin ja joskus ärsyttävälläkin tavalla. Päätteeksi Vapaaehtoistoiminnan Keskus Liisa tarjosi kahvit ja oli mahdollisuus keskustella teemasta. Asunnottomien yö Pirskatissa Asunnottomien yö-tapahtuma oli nyt toisen kerran Porin A-Killan toimintakeskus Pirskatissa, jossa oli viikon ajan ollut hyörinää, joka johtui toisaalta leipomisesta ja muista ruokailun toteuttamistoimista sekä piha-alueella puiston kuntoon saattamisesta. Suuri urakka oli puhdistaa puistoaluetta puista pudonneista lehdistä ja muutaman päivän toistakymmentä talkoolaista tekikin puhdasta jälkeä ”lehdistötilaisuudessaan”. Pirskattiin alkoi pihaan kertyä väkeä jo heti nuotiotulien sytyttämisen jälkeen ja hernerokka myös höyrysi soppatykistä. Makkaranpaistajat olivat jo kuumentaneet makkarat ensimmäisille tulijoille ja Elämän Eliksiiri ry:n ruokakassiautokin kaarsi pihaan, joten illan ”bileet” olivat valmiit käynnistymään. Tällä kertaa iltaan oli myös tunnin ajalle virallisempaa ohjelmaa kolmessa puheenvuorossa köyhyydestä. Toteutus oli lopulta ”messulinjalla” eli puheenvuoroja oli toisaalla sisällä salissa ja väkeä liikuskeli vapaasti piha-alueella osan käymällä turinatuokioita keskenään. Näin väki hajaantuu kahtaalle, mutta mahdollisuus osallistumiseen on kaikille.

Myös varsinainen päätapahtuma luennoitsijoineen sai ihmiset sankoin joukoin liikkeelle. Pirskattikin täyttyi innokkaista kuuntelijoista. Kuva: Ismo Vähäsavo

Käytännössä väen hajaantuessa osa siis jää vaille kyseistä sanan säilää, mutta ehkä kaikki eivät välttämättä sitä haluakaan eli ne, jotka halusivat kuulla ja keskustella alustajien kanssa, saattoivat siirtyä kuuntelemaan alustajia. Ensimmäisen puheenvuoron käytti sosiaaliasiamies Jari Mäkinen, joka on nyt noin vuoden hoitanut kyseistä tehtävää. Hänen tehtävänsä on neuvoa ja auttaa sosiaalitoimen ongelmissa ihmisiä myös valitusasioissa. Viesti kuulijoille olikin, että kannattaa ottaa selvää ja tehdä valitus, jos on vähänkään epäilystä päätöksen oikeellisuudesta. Puheenvuorossa tuli esiin erityisesti toimeentulotuen käyttöön liittyviä pulmakohtia. Ihmetystä herätti ehkäisevän toimeentulotuen käytön vähäisyys. Syyksi sekä alustaja että yleisö epäili joko sitä, että ihmiset eivät osaa hakea sitä tai sitten Porissa on tiukka linja. Sosiaalineuvos Pekka Nurmi puheenvuorossaan totesi edellisen puhujan esittämillä tuilla selviytyjien olevan melkoisia elämäntaiteilijoita. Nurmi suorittikin gallupin pyytämällä nostamaan kätensä niiden, jotka kyseisillä rahamäärillä tulevat kunnolla toimeen. Eipä tainnut liioin yhtään kättä nousta. Sosiaalineuvos Pekka Nurmi kertoi Elämän Eliksiiri ry:n avustustoiminnasta. Ruokakasseja jaettiin vuonna 2002 jonkin verran yli 20 000 kassia, niin tänä vuonna tähän mennessä on jo jaettu 109 207. Tarve kasvaa koko ajan ja kohta tämä räjähtää käsiin eivätkä päättäjät näytä tekevän yhtään mitään. Pekka Nurmi puuttui myös illan teemaan toteamalla, että sanotaan rinta rottingilla, ettei Porissa ole asunnottomia. Kuitenkin hän tietää monta porukkakämppää, joissa majailee asuntoa vailla olevia ja kaiken lisäksi niin heikkokuntoisia, etteivät selviytyisi tulipalon sattuessa. Tämä sama teema oli sittemmin yökeskusteluissa paikalle valvomaan jääneiden keskuudessa. Sosiaaliasiamiehen ja sosiaalineuvoksen puheenvuorot kirvoittivat yleisön kielenkannat.

Eliksiirin tarjoilut maistuivat Elämän Eliksiiri ry:n jakamat ruokakassit, makkarat ja soppatykistä hernekeitto sekä paistetut letut maistuivat muutama satapäiselle Pirskatin pihassa pyörivälle väelle. Joukkoon oli tullut kaksi kansanedustajaa ja muutama kuntavaalien ehdokaskin. Huumori teemana sai ihan hyvin huomiota ja vastaanotettiin hyvin. Vapaaehtoistoiminnan Keskus Liisassa heräsi hetimiten tilaisuuden jälkeen hanke käynnistää huumori- tai vitsiryhmän kokoontuminen, jossa voisi nauraa ja kertoa vitsejä sekä miettiä myös sen salaisuuksia.

Illan hämärtyessä ja viiletessä hernesoppa maistui. Kuva: Ismo Vähäsavo

Sosiaalitoimen asiat herättivät monia jälkikommentteja ja monenlaista jälkikeskustelua yökukkujien keskuudessa. Kansanedustajat viipyivät paikalla yllättävän pitkään ja he saivat ilmeisesti sekä myönteistä evästystä että saattoi siinä sivussa ropista pientä moitettakin. Joka tapauksessa voidaan todeta, että ei tätä tapahtumaa sittenkään toteutettu turhaan, sillä jo pelkästään tapahtuman järjestäminen tuo ainakin hetkeksi asiaa julkiseksi. Yökeskusteluissa sivuttiin asunnottomien määräkysymystä ja oltiin ihmeissään väitteestä, ettei Porissa olisi yhtään asunnotonta. Mietittiin välillä sitäkin, kuinka ahdasta on asua postilokerossa. Myös perusturvan jälkeenjääneisyys askarrutti yökeskustelijoita ja kaivattiin lopultakin tämän korjaamista. Yön alkaessa paikalla piipahti vielä uusia kasvoja ja myös sosiaalitoimen ammattilaisia sosiaalipäivystyksestä pullahti iloksemme keskustelemaan. Lopuksi esitän kiitokset Porin A-Killan väelle uurastuksesta ja Elämän Eliksiirille kiitokset työstä ja materiaalisesta avusta. Esitän kiitokset muillekin materiaali- ja rahallisista tuista. Tämä oli ns. supistettu versio päivästä. Laajemman saa pyydettäessä.